Kyllä vanhakin omistaja oppii uusia temppuja!

by Piatta

Aikani mietittyäni tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jotain treenaamista täytyy yrittää, ihan mamman virkeyden takia. Ongelmakohtia on monta, sitä ei käy kieltäminen. Hankalimpina ehkä heikot polvet, jotka vaikeuttavat kaikkia nopeita liikkeitä. Polvet on kuvattu, leikkaus tullee vielä joskus eteen. Myös niska näyttää oudon jäykälle, etenkin kun ohitamme muita koiria. Jotain voi silti tehdä ihan arkitottelevaisuuden parantamiseksi.

Ongelmana on myös se, etten saa Isosta Mustasta mitään tukea tähän projektiin. No, hän puhukoon sitten omasta puolestaan.

Eli tänään aloitin varovaiset treenit aamulenkillä. Tavoitteeksi olen asettanut

-nopeammat namin esiintulot, vapautuneemman suhtautumisen vastaan tuleviin koiriin, seuraamisen vapaana kaikilla lenkeillä. Tässä riittää kovasti tekemistä näin aluksi. Aamulenkillä aloin tietoisesti kasvattaa välimatkaa ensin hidastamalla tahtia. Mamma vilkaisi taakseen ja jatkoi itsepäisesti matkaa huomioimatta käskykatsettani. No, ajattelin antaa mamman tarjota itse oikeaa ratkaisua, juoksisin sitten palkkaamaan nuolaisemalla lihapullat kädestä heti oikeasta valinnasta. Ei, sekin oli liikaa vaadittu. Panin kaiken peliin, vaikka tiedän hyvin, että voimme ajautua umpikujaan ja vahvistaa väärää käytöstä. Eli poikkesin metsään. Ei mitään, ei yhtään kutsua, vaikka oikein heristelin korviani ja kurkin puiden lomasta. No, päätin jättää treenin sikseen ja hoitelin omia hommiani siellä sun täällä. Palattuani metsätielle huomasin Ison Mustan ja mamman KADONNEEN! Säikähdin kauheasti, mammalla on huono suuntavaisto, ne ovat voineet eksyä! Entäs mäyrät ja ketut, pärjääkö se niidenkään kanssa? Lähdin juoksemaan niin lujaa kuin koivistani irtosi. Meinasin pinkaista hädissäni ohitse, ne kaksi istuivat suuren kuusen alla kaikessa rauhassa, eivätkä kiinnittäneet minuun mitään huomiota. Että sikäli tässä ei taidettu saavuttaa yhtään mitään. Toivon todella, ettei tästä nyt jää pitkäaikaista tapaa toimia.

Ison Mustan häntä alkaa olla jo aika pystyssä, lääkkeet ovat purreet. Se lieneekin paras kuulumisemme tänään.